sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Nääh

Kävin eilen R:n kanssa kahvilla, ensimmäisen ja todennäköisesti myös viimeisen kerran. Ei R:ssä ollut mitään vikaa, mutta ei välillämme ollut mitään sellaista. Juttua kyllä riitti, mutta minkäänlaista vetovoimaa en kyllä tuntenut ja olen varma siitä, että R ajattelee tismalleen samalla tavalla. Itse asiassa kiinnostuksen puutteen pystyi päättelemään jo siinä istuskellessamme, R sanoi muutamaankin kertaan ettei "siitäkään tullut mitään", kun viittasi edelliseen treffikokemukseensa ja muutaman muun vastaavanlaisen lipsahduksen olin myös kuulevinani. Minkäänlaista fyysistä kontaktia ei myöskään ollut, ei edes halausta siinä vaiheessa kun lähdin kotiin. Tänä aamuna huomasinkin, että R oli poistanut minut messengeristä, joten tulkitsin tilanteen eilen täysin oikein.

Hyvä näin. Väitän edelleen, että ensitreffien perusteella pystyy päättelemään sen, haluaako ihmistä nähdä enää uudelleen ja jos minkäänlaista kutinaa ei jää, on turha edes yrittää. Minä en kaipaa mitään väkisin yrittämistä, enkä usko että kovin moni mieskään. Jos ei kolahda, ei kolahda ja minkäs sille mahtaa. Ja ei kun eteenpäin :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti