Edellisen postauksen fiilikset ovat aika lailla taaksejäänyttä elämää. Juttelin V:n kanssa heti maanantaina messengerissä ja V sanoi heti, että mitkään Suomesta lähetetyt viestit eivät ole tulleet perille. Kun V sitten tiistaina palasi takaisin Suomeen, viestit menivät heti perille. Vielä en ole nähnyt V:tä ollenkaan ja mesekeskustelutkin ovat olleet aika lyhyitä ja katkonaisia. Ehdin jo tapani mukaan vetää siitä vaikka minkälaiset johtopäätökset ja kirosin koko miehen alimpaan helvettiin. Olin ihan varma siitä, että V paljastuu samanlaiseksi idiootiksi kuin A oli, ja yrittää nyt liueta vähin äänin ja lakkaa vaan pitämästä yhteyttä.
No, tänään olen jutellut V:n kanssa mesessä pidempään kuin kertaakaan aiemmin tällä viikolla ja syy vähäiselle yhteydenpidolle löytyi. Tai itse asiassa niitä oli kaksi. Ensinnäkin, V on ollut kipeänä ja kuumeessa matkansa jälkeen. Toisekseen, V harrastaa erästä aika vaativaa lajia ja kyseiseen harrastukseen kuuluu kirjallisia kokeita. Kahdet sellaiset kokeet ovat huomenna ja V:n on ollut pakko lukea niihin. Kun tapaamisehdotusta ei alkanut kuulua, kysyin sitten suoraan että tahtooko/ehtiikö V tavata jonakin päivänä lähitulevaisuudessa. Vastaus tuli salamannopeasti. "Tietty! Ehdin ja tahdon". V vaan ei ole halunnut suunnitella näkemistäni ennen kuin kokeet ovat ohitse, koska ei muuten pystyisi keskittymään lukemiseen ollenkaan <3.
Assie lähteekin tästä leijaillen pois ja leijailee todennäköisesti siihen asti että tapaan seuraavan kerran V:n. Ja hyvin todennäköisesti myöskään sen jälkeen jalat eivät aivan yletä lattiaan...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti